Äänestysinnottomuutta

Olen ollut niin pyörällä päästä noiden lohikäärmeiden kanssa, ja bisnesenkeleiden, ja mestareiden. Kuka käski aloittaa kolme kurssia suhteellisen samaan aikaan… Huomaan saarnaavani jatkuvasti ilosta ja innostuksesta, miten ne ovat merkkejä sielunsuunnitelmasta, ja näyttävät oikeaa tietä. Sen mukaan hyvin menee, vaikka oma pää ei tahdo pysyä perässä.

On noi lohikäärmeet oikeasti vallan mainioita. Niillä sitä huumoria riittää, kuten itse asiassa aika monella muullakin korkeampien värähtelyjen olennolla. Taitaa tuo ryppyotsaisuus kuulua egon piirteisiin. Kuten on todettu, jos joku osaa itsellensä nauraa, hupia riittää. Ilon hetkiä olenkin kovasti taas kokenut oman hitauden kanssa. Mitä sille voi muuta kuin nauraa, kun vihdoin tajuaa mitä on yritetty viikkotolkulla, joskus kuukausien ajan vääntää rautalangasta ja ties mistä kuparirihmasta. Se on minusta aina tosi hupaisaa, että kun vihdoin jotain oivaltaa, asia on päivänselvä, eikä voi tajuta miksei aiemmin ymmärtänyt. Mutta kun ei voi ymmärtää ennen kuin ymmärtää…

Joku kysyi somessa miksi ihmeessä piti tulla moinen lumimyräkkä ja valkoiset maisemat näin keväällä. Kovasti teki mieli sanoa, että peilistä löytyy vastaus. Ehkä se olisi ollut vähän tylyä. Lumi puhdistaa, ja nyt juuri vaalien alla tuntuu olevan kovasti liikkeellä puhdistettavaa. Jokainen kansa saa sellaiset päättäjät ja hallintoelimet, joka vastaa sen kollektiivista energiaa. Siksi tekisi mieli kovasti kitistä heille, ketkä eivät suostu valaistumaan, vaan etsivät syntipukkeja kaikista muista. Mikä tietysti madaltaa myös energiaa, mutta yritän päästää irti tuomitsemisesta…Lapsonen sanoi tuossa yksi päivä, että yhden nimeltä mainitsemattoman puolueen edustajat ovat kuin koulukiusaajia. Itse voi haukkua ja valittaa ja syyttää, mutta heti, kun itselle tehdään jotain, juostaan äidin (lue: poliisi tai lehdistö tms) luo piiloon ja leikitään marttyyria. Lisää lunta, arkkienkeli Gabriel, kiitos, ja kyllä se siitä:).

Olen omalta osaltani putsaillut äänestyspaikkoja pyytänyt äänestäjille jeesinkiä enkeleiltä ja Violettiliekiltä ja lohikäärmeiltä, että saisivat tehtyä äänestyksensä oman viisautensa perusteella, ilman muiden syöttämiä pelkoja. Sillä sellainen olo on, että jotenkin nämä vaalit, tai ehkä tämä aika, on iso muutos.

Oli kyllä aika vaikea ennakkoäänestää. En oikein saanut ehdokasta valittua, koska minusta on ekaksikin tosi hullua valita ehdokas, kun ne on kaikki puolueensa talutusnuorassa, eli eikö meidän pitäisi vaan valita se puolue…? Toiseksi katselin kaikkia mainoksia, mitkä silmiin sattui, sillä perusteella, että luottaisinko tämän tyypin rakentavan uutta kultaista aikaa. Sillä silmällä katsottaessa valikoima kummasti supistuu.

Mikä minusta noissa mainoksissa ainakin täällä oli huomionarvoista, on että aika monet harrasti tosi tyhmiä sanaleikkejä. Juu, muutkin kuin ne autoja tielle ajavat. Toinen juttu oli, että aika moni ei kertonut puoluettaan. Jos ihminen ei voi kertoa kenen lauluja laulelee, oisko se sama kuin valehteleminen? Jos se puolue on niin vastenmielinen ilmaista, niin ehkä ao ehdokas on väärässä puolueessa…

No, lopputulema oli sitten se, että meinasin pyörähtää takaisin äänestyskopista ja kysyä oisko varastossa jotain parempaa, kun ei nää tarjolla olevat oikein sytytä. Löytyi sieltä sitten yksi, jonka ajattelen tietävän jotain maailmanmenosta ja seisovan suhteellisen hyvin sanojensa takana. Ehkä. Mutta onpa tullut äänestettyä, ja laiteltua energioita ja apureita, joten oman osani olen suorittanut. Ehkä se tästä siirtyy viidenteen ulottuvuuteen koko Suomi. Tai siis siirtyy ilman muuta, mutta ehkä hyvinkin nopsaan.