Kristallielämää

On ollut niin tiivistä tekemistä, että tuntuu kuin olisin ollut jossain muissa maisemissa pari kuukautta. Muutama viikko on siis saatu hyvin täyteen ja hyödynnetyksi. En tiedä olenko oppinut kristalleista mitään uutta, ai niin, olenpa. Erottamaan kunnolla karneolin ja samanvärisen jaspiksen sekä hiotun mustan turmaliinin ja obsidiaanin. On sitä siinäkin:). Kokemusta kristallien käytöstä on tietysti tullut lisää, ja paljon uusia oivalluksia ja ideoita. Onneksi Susan, kristallihoitajakoulutuksen ope, on jo tottunut energiaryöpytykseen, jota minun kanssani kohtaa.

Olen aina tykännyt intiaanien parantavasta pyörästä, medicine wheel on minusta niin toimiva ja voimallinen. Nyt sitten tehtiin sellainen kristalleista Susanin kanssa liittäen mukaan Kultaisen Atlantiksen elementtejä, ja olipa muuten mielenkiintoinen kokemus. Sanottaisko vaikka niin, että älkää kokeilko kotona, jos ette tiedä mitä teette… Kristallit löysivät paikkansa, ja pyörän aktivointi parin mahtavan mestarin kanssa sujui hyvin. En muista koska olisin sellaisen energiahumauksen kokenut kuin silloin, kun White Eagle ja White Buffalo Woman pyyhälsivät paikalle.

Ehkä ei kuitenkaan ollut paras idea jättää nimeään parantavaan pyörään koko yöksi, eikä varsinkaan toiseksi yöksi, sillä unet olivat sekä voimallisia että nopeasti puhdistavia ja oivalluksia tuovia. Eikä se aina ole kivaa, jos on juttuja käytävä läpi. Omat heikot kohdat paljastuivat paljon tehokkaammin kuin olisin suonut. Ilman muuta tehokasta, mutta ehkä en tee toiste ainakaan ilman harkintaa. Parantavaa pyörää kannattaa ilman muuta käyttää, mutta se yötyöskentely pitää varmaan järjestää jotenkin toisella tavalla.

Uusia kursseja on samalla syntynyt sekä kaikille avoimena (Rakkauden piiri) että 17. kouluun (Arkkienkeleiden kurssi -sarja), ja moisesta olen tosi innoissani. Kultaisten aikojen yliopiston eka taso on tekemistä vaille valmis, mikä on iso asia. Kurssit, tai moduulit, on kohdallaan, sisältö tiedossa, hinnat päätetty ja kaikki on valmiina, kun vain joku ennättää tehdä sen todellisuuteen. Siinä on paljon sellaista, minkä minun kurssilaiset tietävät jo muutenkin, ja on kiva, ettei niitä tarvitse käydä uudestaan, riittää kun tietää ja osaa sen, mitä pitää, ihan sama mistä se on hankittu, jos se on olemassa. Ja sitten pääsee hyppäämään kakkostasolle, ja se vasta on jotain. Aivan mahtavia juttuja, ja puuhaa riittää, mutta olen niin innoissani. Kun saan nuo kristalli-ihmiset pois elämästä, ehdin laittaa tästä enemmän nettisivuille.