Vesiputouksessa ollaan

Olen sitä mieltä, että tämä Kristusvalo, jota tänä vuonna tulee erinomaisen runsaasti (taas…), on kuin vesiputous, jonka läpi kuljemme uuteen vuoteen. Joka sitten tulee olemaan taas ihan toisenlainen, ainakin osalle meistä. Ei ole aina ihan helppoa olla positiivinen ja jaksaa uskoa tulevaan, mutta en ole kyllä vielä ainakaan itse keksinyt muutakaan konstia. Ja kyllä, olen yrittänyt toistakin kautta. Keskittyminen siihen, mikä on pielessä ja mitä varsinkin muut ihmiset tekevät väärin, on niin koukuttavaa aina joskus, mutta ei se oikeasti auta, pahentaa vaan omaa oloa ja ennen kaikkea maailman tilannetta.

Uutisten rivien välistä ja joskus riveiltäkin voi sentään lukea ilahduttaviakin juttuja. Joskus mietin sitä, mitä uutisissa sitten pitäisi olla, mitä tarkoittaa positiiviset uutiset, ihan käytännössä, kun en ainakaan minä jaksa mitään hymistelyjä ihmisten onnellisuudesta. Siis jaksan livenä, mutta en usko että niistä on uutisvirran täytteeksi ainakaan pelkästään. Voisi olla kiva lukea enemmän edistysaskeleista, vaikka onhan niistä juttua jo nyt. Enkä nyt ala saarnata luetun ymmärtämisestä, vaikka se helposti tähän kohtaan sopisikin… Itsellä yksi suurimpia kohokohtia uutisvirrassa oli se jo aikoja sitten uutisoitu suomalaisten tiedemiesten keksintö, jolla luodaan ruokaa ilmasta. Hienoa uutta osaamista.

Eteenpäin mennään, vaikka maailmanmenoa varsinkin median kautta tarkastellessa ei aina siltä vaikuta. Energiatasolla sen huomaa selvemmin, sekä lisäksi ihmisten elämässä. Ei se aina päällisin puolin ole niin ratkiriemukasta eikä sitä edistysaskeleiksi ehkä osaa ottaa, kun tulee kahnauksia ihmissuhteissa tai muita isoja muutoksia, mutta sitä se silti on. Yhä vahvemmin meitä patistellaan oikeaan asuinpaikkaan, oikeaan työhön, keräämään ympärillemme oma sieluperheemme ja tekemään asioita, jotka saavat meidät voimaan hyvin ja olemaan onnellisia. Eikä haittaa mitään, jos välillä on tarve ottaa murjotuspäivä ja vetää peittoa pään yli. Tasapainon hakemista se voi olla sekin, varsinkin nyt, kun tuntuu tuota tunnetason heilumista olevan liikkeellä.

Tämän vesiputouksen, vähän kuin arkkienkeli Gabrielin kristallivirran läpi mennessä voi tapahtua ihmeellisiä asioita. Kristusvalo puhdistaa, kohottaa, parantaa, suojelee, on korkeinta rakkautta… kun siinä kuljemme kolmisen viikkoa, on ihme, jos mikään ei muutu. 12.12 –päivän jälkeen energia on vain vahvistunut, ja lisää tulee. Jouluna tiedossa on paitsi riemullista joulujuhlaa kaikelle kansalle, myös huikeita energiakokemuksia heille, ketkä sen haluavat tiedostaa. Sitä kohti.