Orbi on valo-olennon olemus kuudennessa ulottuvuudessa. Orbi voi ilmaantua kuviin, kun kuvaajalla on sydän ja vähintään osa chakroista auki viidennessä ulottuvuudessa. Orbin kuviin saamiseksi ei vaadita tietoa henkisen tien käsitteistä, joten kuvaaja voi olla kuka vain. Usein orbeja ilmaantuu kuviin lomilla, jouluna, syntymäpäiväjuhlissa tai kauniissa luontopaikoissa tai kirkoissa, eli aina, kun energiavärähtely on korkeampi, kun olemme iloisia, vaikuttuneita kauneudesta tai sydämemme on täynnä rakkautta.

Orbit voivat olla enkeleitä, arkkienkeleitä, mestareita, lohikäärmeitä, yksisarvisia, tähtiauttajia tai sukulaisia valon maailmasta. Useimmiten mukana on enkeleitä suojelemassa tai auttamassa, sen näkee yleensä selkeästä renkaasta uloimpana. Orbien tunnistaminen on aina henkilökohtaista, sillä jokainen meistä vetää puoleensa juuri omia auttajiaan. Värien perusteella voi päätellä vähän kuka arkkienkeli voi olla kyseessä, ja rakkauden enkelien kirkkaan valkoiset pallot tai pallorykelmät erottaa kyllä. Muuten kannattaa hiljentyä, olla yhteydessä orbin energiaan ja antaa vastauksen tulla mieleen pakottamatta.

Orbien kuvaaminen on myös tekniikkalaji siinä mielessä, että joillain kameroilla on hankala saada orbeja kuviin. Matkapuhelimien kameroilla saa kuviin loistavan hienoja värillisiä valoja, mutta ne ovat heijastuksia eivätkä orbeja. Puhelimilla saa orbit yleensä kuviin paremmin videolle. Myös järjestelmäkamerat voivat olla hankalia, jos orbeja haluaa kuvata, mutta ei mitenkään välttämättä, niilläkin on onnistuttu, enemmän kyse on aina kuvaajasta. Useimmiten kuitenkin pienet tavalliset kamerat toimivat parhaiten.

Nyrkkisääntö orbeja kuvatessa on, että jos kuva on otettu kohti valoa, värit ja kuviot ovat heijastuksia, eivät orbeja. Ne on helppo sekoittaa, sillä arkkienkelit käyttävät myös värejä tuodakseen meille energiaansa. Orbeja on helpointa kuvata hämärässä, kontrasti on suurempi ja orbi erottuu helpommin – kyseessähän on nimenomaan VALO-olemus:).

Aidossa orbissa värit ovat luonnolliset, heijastuksissa väripinta on tasainen ja värin sävy voi näyttää keinotekoisemmalta, kuten aurinkoa kohti kuvatessa tuleva sininen ja vihreä heijastuspallo tai kolmiomuoto. Useimmiten aidossa orbissa on myös renkaita, ja selkeä ulkoreunus, joka suojaa korkeavärähteistä valoa. Joissain on näkyvissä pintarakennetta, vähän kuin kuoppia, ja värejä on useimmiten monia.

Värilliset heijastuskuviot voivat myös sisältää energiaa. Jos ihan tarkkoja ollaan, ne eivät ole orbeja, mutta väliäkö tuolla, jos niissä on korkeavärähteistä energiaa mukana. Kun saamme hienoja heijastuksia ja värialueita kuviin, yleensä matkapuhelimen kameralla, niitäkin kannattaa hiljentyä tunnustelemaan. Värissä ja kuviossa voi hyvin olla vaikka jonkun arkkienkelin energiaa. Ja aina, kun ilahdumme väristä tai kuviosta, jo se nostaa värähtelyämme, ja olemme avoimempia valon maailman energialle.

Orbit tulevat kuviin, kun energia on oikea, eikä väkisin yrittäminen onnistu koskaan. Olen nähnyt aivan upeita orbikuvia ihmisiltä, jotka eivät edes tiedä mitä kuviin on ilmestynyt. Opin aikanaan itse kuvaamaan orbeja oman Diana Cooper Schoolin masteropettajani opastuksella: tee maadoitus, hengitä kultaista valoa sydämeen ja keskitä energiasi, pyydä – ja sitten vain ala räpsiä kuvia. Jos saat orbikuvia, ole kiitollinen, jos et, ainakin pidit hauskaa.