Jokapäiväinen kuumme

Ja numeromme, planeettamme, eläimemme ja elementtimme – eli monenlaisia tulkintasysteemejä on tullut opiskeltua. Pitää muuten mainita, että mitä enemmän opin astrologiaa ja muita tulkintatapoja, sitä enemmän arvostan numerologiaa😊.

Ensin oli numerologia. Se on ilmiselvästi osa entisten elämien osaamista, koska aloitin sen niin nuorena, ja se on kulkenut matkassa siitä asti, välillä vähän suppeammin, nykyään taas melkoisen voimakkaasti, mutta aina yhtä kätevänä ja mielenkiintoisena. Tiedän jo automaattisesti oman numerologisen vuoden (tietysti, eikö kaikki?) energian, ja siihen liittyvät kuukausien energiat ja aina välillä tarkistan päivänkin ja pidemmät syklit, jos on jotain erityistä. Yhdessä vaiheessa taisin jopa merkata niitä kalenteriin, mutta en kovin kauaa, koska se on niin helppo tietää muutenkin. Tein aika paljon numerologisia karttoja, mikä oli toisaalta kivaa ja toisaalta siinä on ihan älyttömästi työtä, jos ei automatisoi kaikkea. Sivumennen. mikä henkilökohtainen tulkinta se sellainen on, kun koneelta suoraan tulee valmis teksti? Eli käytetty aika ja saatu hyöty (lue: raha) ei todellakaan kohdanneet.

Sitten taisi tulla jonkin verran astrologiaa, mutta se on minusta toisaalta mielenkiintoista, ja toisaalta ihan kiva, eli niin paljoa ei kiinnosta, että syventyisi enempää. Varsinkin, kun minusta tuntuu, että kaikki astrologit ja astrologian suuntaukset ovat niin kiveen hakattuja eivätkä ota huomioon vapaata tahtoa, saati värähtelyn kohoamista. Mutta varmaan olen väärässä, koska tosiaan ei kovasti innosta.

Sitten fenghsui-konsultin piiiiiiitkien opintojen aikana elämään astui kaksi kiinalaista astrologiaa, 9 Ki ja BaZi. 9 Ki on minusta sarjassa ihan kiva, eli kyllä se toimii, ja varmaan siitä saisi enemmän irti, jos syventyisi enemmän, mutta ihan kiva. BaZi taas, se missä on kiinalaisen astrologian eläimet ja elementit, on minusta paljon mielenkiintoisempi, toimivampi ja käyttökelpoisempi. No, eipä ihme, käytetäänhän sitä fengshuissa koko ajan. Tai niin no, myös 9 Kitä, mutta vain joissain jutuissa. BaZin eläimet ja elementit kertovat tosi paljon ihmisestä, ja olen niin tottunut siihen, melkein yhtä paljon kuin numerologiaan, eli se on oiva tapa ymmärtää lähimmäisiä, tilan ja ajan energiaa. Tästä olin niin innoittunut, että aika kauan tuli merkattua kalenteriin ajanjaksojen elementit ja eläimet, ja huomioin epäsopivuudet ja suotuisat vaikutukset. Tuli tehtyä karttojakin jonkin verran. Kiinalaisessa astrologiassa on minusta se hyvä puoli, että mikään ei ole niin kamalaa, etteikö sille voisi tehdä jotain. Ja ne palatsit ja lentävät tähdet sun muut on hauskoja laskeskella. Eikä siitäkään ole haittaa, että tietää alueiden, isojen ja pienien, hyvät ja huonot puolet.

Sitten jossain vaiheessa innostuin vedalaisesta astrologiasta. Minkäs teet, numerologiassa olen 7, eli aina pitää oppia ja tietää lisää. Vedalainen on mielenkiintoista, mutta en kyllä osaa kuin pintaraapaisun. Palasin siis takaisin numerologiaan. Kirjoitin kirjankin, tai pari-kolme, joista osa odottaa tarkistusta ja julkaisua. Kurssejakin tulee pidettyä, ja on tosi mahtavaa nähdä, miten kurssilaiset kokevat omia oivalluksiaan. Kun numerologian rinnalle astui pyhä geometria, olikin jo tosi hienoa.

Ja sitten… En tiedä vieläkään mikä minuun meni, mutta aloin opiskella kuulogiaa, eli kuuastrologiaa. Ja siihen sisältyi myös astrologiaa, ääh. No, joka tapauksessa kuulogia-kurssi on nyt käyty, ja todistus saatu täysillä pisteillä. Hyvä minä. Kuuastrologia on mielenkiintoista, varsinkin näinä aikoina, kun jumalallinen feminiinisyys on palauttamassa maailman tasapainoa. Nyt sitten olisi ehkä aika lisäillä kalenteriin jokapäiväinen kuumme, eli ei pelkästään kuun vaihe, vaan mikä sen merkitys on yleensä ja itselle. Ehkä jonkun aikaa jaksaa kiinnostaa.

Tosi pitkä kertomus omista opiskeluista, mutta pääasia tässä vuodatuksessa on kysymys siitä, miten tarkkaan meidän on suotavaa ja hyväksi tietää, mitä taivaalla tapahtuu. Jotenkin tuntuu nykyään, että pääpaino on sen kauhistelussa/ihastelussa/kummastelussa, mitä kaikkea tapahtuu, eikä siinä, että aistisimme energiat ihan itse. Onhan se mielenkiintoista, ja onhan siitä hyötyäkin. On kiva tietää miksi huippaa tai maadoitus ei tahdo pysyä tai miksi hypin seinille – vai onko? Onko se syyn etsimistä ja vastuun siirtämistä? Ettei minun vain tarvitse kiinnittää huomiota omaan tasapainoiseen energiaan, eikä tehdä asialle mitään, koska jotain tapahtuu ulkona maailmankaikkeudessa ja minä-parka vain täällä yritän selviytyä.

En tiedä oikeaa vastausta, mutta olisin sitä mieltä, että helposti saamme mielen ja ehkä tunteetkin kiinnittymään ulkoisiin tapahtumiin, vähän samaan tyyliin kuin joskus aikoja sitten kun ennustaja tai korttien tulkitsija kertoi jotain, ja sitten oma elämä yritettiin soveltaa siihen. Eikä niissäkään mitään pahaa ole, itse asiassa olen ajatellut, oisko kiva tehdä taas kanavointeja. Mutta annammeko silloin valinnanvapauden ja vapaan tahtomme jonkun toisen määritettäväksi?

Mitä pidemmälle edistymme, sitä enemmän on luotettava itseensä, omaan sydämeen, omaan intuitioon, omaan viisauteen. Tulkinnat voivat olla apuna, mutta itse meidän on tehtävä päätös, ja mentävä tulta päin, jos siltä tuntuu, vaikka tulkinnat olisivat toista mieltä. Ihan itsehän meidän pitää olla karmakierrossa ja kohdata seuraukset omista valinnoista. Vai mitä Karman valtiaat sanoisivat, jos alkaisin vängätä vastaan, että ei tuosta voi seurata mitään oppiläksyä, kun tulkinta sanoi, että tuo on hyvä valinta?

Blogin etusivulle